Sivut

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Täällä taas, pitkästä aikaa!

Talviterveiset kaikille taas pitkästä aikaa! Pahoittelen päivitysten harvuutta viime aikoina, mutta jotenkin ei vaan mukamas ole taas ehtinyt päivitellä. Viimeisin päivitys onkin tullut tehtyä lähes kuukausi sitten, joten paljon onkin tapahtunut... Lähes kuukauteen kun on mahtunut ainakin kahdet etsijäkoiratreenit ja joka viikko yhdet noutotreenit.

Etsijäkoiratreeneissä olemme olleet viimeksi pari-kolme viikkoa sitten, muistaakseni. Ensimmäiset treenit olivat Karitan järjestämät, Simonkylässä. Koska pakkasta oli suhteellisen paljon ja osallistujia melko monta, tehtiin melkeinpä kaikille aika lyhyet jäljet, jotta koirien nenät kestävät ja maalissa olevat eivät paleltuisi ihan täysin. Nellin kanssa mentiin ensimmäisenä maaliin, eikä kauaa tarvinnutkaan odotella. Jälki, jonka Nellin kanssa jäljestimme oli n. 500m pitkä ja U-kirjaimen muotoinen, ja kulki lammen ympäri. Arvelin ennen jäljelle lähtöä, että Nelli ottaa vainun lammen toiselle puolelle heti lähtiessä, kun olen hajun antanut. Ehdimme jäljestää ehkä 10m, kun Nelli meidän mielestämme jo ekan kerran ilmaisi selkeästi maalikoiran suuntaan lammen toiselle puolelle. Se nousi lumipenkan päälle ja jähmettyi tuijottamaan maaliin päin. Ajattelimme kuitenkin jatkaa vielä, mutta Nellipä yritti ilmoittaa minulle, että työ on jo tehty...ja alkoi venyttelemään ja tuijottelemaan minua. Pienen seisoskelun jälkeen suostui kuitenkin jatkamaan matkaa ja toisti venyttely-tuijotteluosuuden vielkä vähän ennen kuin ilmaisi maalikoiran. Näissä treeneissä sain ainakin jonkun mahdollisen syyn tuolle venyttelylle ja tuijotukselle... Jäljen jälkeen pohdimmekin, että joku kerta, kunhan pidemmälle pääsemme, voidaan tehdä saman tyylinen jälki ja palkata koira ensimmäisestä ilmaisusta... :) Mieltä ja oloa treeneissä lämmitti myös Jaanan tarjoamat glögit! :)

Toiset etsijäkoiratreenit olivatkin edellisiä treenejä seuraavana päivänä, ja paikalla olikin muutama koirakko edellisen päivänkin treeneistä. Treenit pidettiin maastossa, jossa oli suhteellisen rauhallista asfalttipäällysteistä autotietä. Ensin teimme jäljen Sonjalle ja Rontille, minkä jälkeen jäljestimme myös heidät. Jälki oli yli 1 km pitkä ja kulki autoteitä pitkin. Matkalla vastaan tuli ainakin yksi auto, jonka vuoksi otin Nelliä lähemmäs ja vasta auton mentyä ohi jatkoimme jälkeä. Vastaan tuli myös joku ulkoilija, jota piti ihmetellä, mutta koiralle suurin ihmetyksen aihe oli roskis-postilaatikko- yhdistelmä. Hetki piti haukahdella häntä koipien välissä, ja omasta rohkaisustani myös koira uskalsi jatkaa matkaa. Pistettäköön tuo vielä koira nuoren iän ja juuri päättyneiden juoksujen piikkiin. Loppujälki menikin hyvin ja saatiin aikaiseksi ja palkatuksi myös hieno ilmaisu, vaikka olimmekin seuraajan kanssa aivan lopussa kiivettyämme vauhdilla ison mäen päälle :)

Torstaisissa noutotreeneissä olemme viime aikoina treenanneet mm. kaksoismarkkeerausta, muistinoutoa ja hakuruutua, dummyilla edelleen. Lisäksi kokeilimme yksissä treeneissä myös eteenlähetystä (koira lähetetään eteen käskyllä hakemaan dummyja janalta...). Treenit ovat menneet vaihtelevalla menestyksellä, riippuen aina siitä, kuinka paljon olen ennen treenejä ehtinyt aktivoida esim. lenkkeillen koiraa. Jokatapauksessa olen tyytyväinen noutopuolen treenaukseenkin, sillä edistystäkin tapahtuu melkeinpä joka kerralla ;)

Viimeviikkoihin on myös kuulunut tietenkin mukavaa lenkkeilyä tuttujen tollerien kanssa, eli lenkkeilyä mitä mainioimmassa seurassa! Tänään kävimme viiden muun sisaruksen kanssa lonkka- ja kyynärkuvauksissa. Ainakin eläinlääkärin alustavien arvioiden perusteella kasvattaja voi olla tyytyväinen kasvateistaan, sen verran hienoja arvioita tuli. Nellilläkin lonkat lähtivät kennelliittoon A/A:na ja kyynärät 0/0:na eli parhaina mahdollisina. Koskaan ei kuitenkaan voi olla varma, kuinka arvioidut tulokset muuttuvat kennelliitossa, mutta toiveet ovat korkealla... Eläinlääkäriasemalla meillä omistajilla oli hauskaa, kun katselimme koiriamme. Ikinä ennen (ellei pentulaatikkoaikoja lasketa) emme ole nähneet kaikkia koiria noin rauhallisina kuin nyt, kun olivat saaneet rauhoittavat piikit. Nelli sinnitteli viimeisenä pystyssä, sillä eläinlääkäri ei ilmeisesti ihan verisuoneen osunut piikin kanssa ;) Vahva tyttökin lopulta simahti lattialle ja pääsi pian kuvauksiin. Nyt täytyy sanoa, että on koira erittäin väsynyt, vaikkei olekaan paljon aktivointia tänään saanut oman flunssani vuoksi. Tuntuu, että pikkuinen on ihan pihalla, mutta eiköhän taas huomenna ole oma itsensä...

Huomenna olisikin edessä taas noutotreenit, mikäli pakkaset ja oma olotilani sallivat treenata. Seuraavat etsijäkoiratreenit ovat vasta kuun puolivälin jälkeen... Koitetaan nauttia talvesta vielä täysin rinnoin, Nelli & Maiju sekä vieraileva koira kuittaavat Vantaalta!

Veera kylässä. Kyllä lumihangessa on sitten mukavaa!
Nelli samaisella lenkillä.