Sivut

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Kesä, mikä ihana vuodenaika!

Treenikärpänenköhän sitä on päässyt puremaan, niin Nelliä kuin minuakin. Nelli on alkanut jo ihan selkeästi kaipaamaan muutakin tekemistä kuin vain pentujen kanssa hääräily. Tämä näkyi esimerkiksi viime lauantaina ulkoillessamme Nellin ja pentujen kanssa, kun Nelli oli aivan sekaisin variksen siivistä. Siis koira, joka ei ole oikein koskaan riistasta välittänyt, vinkui nyt siipien perään ja olisi halunnut vain niiden kanssa touhuta. Toki Nelli myös ulkoilun lomassa pääsi tekemään pientä haku- ja noutotreeniä siivillä, mutta ilmeisesti se ei ollut tarpeeksi...

"Täältä tullaan!" (Kakkonen)
Nelonen tutkimassa...
Variksensiivet laitettiin talteen roskiksen päälle. Nellin katse ei niistä meinannut irrota...
...Ei sitten millään. 
Arvatkaapa vaan, missä siivet nyt olivat?
Siellä laatikossapa hyvinkin. Pentu ihmettelee Nelliä.
"Eikö leikittäis mieluummin?"
"No, mitä siellä laatikossa nyt on...? Jaa, hetkinen, siipiä!" (Ykkönen ja Nelli odottelee siipiä.

Luulenpa siis, että otan nyt ilon irti tästä muutoksen tuulesta ja pyrimmekin nyt Nellin kuntoutusaikana treenaamaan riistalla ja totuttelemaan ihan kokonaisiinkin lintuihin. Saa nähdä, mitä saadaan aikaiseksi.

Treenikärpänen, joka minuun on päässyt puremaan, taitaa olla tokokärpänen. Olen ihan innoissani, kun pääsemme tulevana viikonloppuna tollerileirillä treenaamaan tokoryhmään ja opettelemaan uusiakin liikkeitä. Eilen illalla kävin hakemassa kaverilta lainaan kaikenlaisia tykötarpeita tokotreenailuja varten, joten nyt on ruutunauhaa, erilaisia noutukapuloita omien lisäksi ja intoa sitäkin enemmän! Myöhemmälle kesälle on tosiaan katsottuna jo useammat kokeetkin, joihin koitamme ilmoittautua, jotta saisimme tuloksia myös AVOimesta luokasta. Aika näyttää, kuinka käy tässäkin lajissa...

Muuten kesä taitaakin mennä Nelliä kuntouttaessa: lenkkiä koko ajan matkaa ja aikaa pidentäen, fysiikka- ja lihastreeniä toki uimista unohtamatta. Ihana kesä! Ja vielä, kun kesällä todennäköisesti pääsee näkemään vielä Nellin pentujakin, ainakin sitä yhtä tyttöstä, joka siskolleni muuttaa <3

Niin, ja ne pennut. Aika riiviöitä ne ovat kyllä, ihan oikeasti! Suut käyvät ja naskalit ovat terävät, voitte vaan kuvitella! Vaarassa ovat niin sormet kuin varpaat ja jopa hiuksia saa varoa. Aikamoisia termiittejä tuolla kasvaa :eikä taida olla ihan hetkeen uusissa kodeissakaan helpotusta luvassa. Toivottavasti uudet omistajat jaksavat myös nauttia jopa niistä vaikeistakin ensimmäisistä viikoista... :)

Ja tosiaan, pentutestitkin on nyt pennuille tehty, niistä lisää varmaan myöhemmin. Lisäksi sunnuntaina käytiin laitattamassa sirut pikkuisille ja samalla reissulla autoiltiin vanhempieni pihalle ulkoilemaan. Sinne saapuikin joukko ystäviä riiviöitä ihastelemaan. Yllättävän kauan jaksoivat pikkuiset riekkua pitkin pihaa ja siellä sai mm. äidin kukkapenkit kyytiä, mutta väliäkös tuolla, kun kaikki on niin uutta! :)

Tässä vielä muutama kuva viime lauantain ja sunnuntain ulkoiluista sekä hassut kuvat sirutusreissun odotteluista...

Sirujen laiton jälkeen osa pennuista nukkui ja osa ihmetteli ympäristöä. (Kolmonen ja Ykkönen(kö?))
Nelosta nukutti. Ja oli sitten nukahtanut kalteri suussaan, ehkä kesken pakoyrityksen? :)
Koko pentue.
Nelonen vauhdissa. Ja vauhtiahan sunnuntaina riitti!
Nelli olisi halunnut leikkiä ja painia, pentu tahtoi maitoa!
Hetken sitä ehkä saikin, kunnes taas alkoi painiyritykset.
Uusia leluja! (Pallo ja pehmokoira, joka useasti erehdyttävästi näytti jopa viidenneltä pennulta pikavilkaisulla)
Nelonen unien jälkeen...
Ykkönen(?) ihmettelee.
Edessä Ykkönen, taaempana Kakkonen :)
Kakkonen riekkumisen jälkeen. 
Riehunnan jälkeen uni maistui <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti