Ihanaa, nyt se on tapahtunut! Nellin ja Väinön pennut syntyivät 20.4.2014 sunnuntaina aamuyöllä ja aamulla. Synnytys sujui kutakuinkin hyvin ja nyt pennut ja emä voivat mainiosti. :) Mainitsen vielä sen verran, että tämä kaikki oli itselleni taas täysin uutta, enkä ollut ikinä nähnyt koian synnytystä. Kirjoitan myös tämän tekstin juurikin siltä pohjalta, että kaikki oli minulle täysin uutta ja ihmeellistä. Onneksi oli mukana kokeneempi henkilö :)
Nellillä lämmöt laskivat lopulta vihdoin perjantaina illalla. Klo 22 aikoihin, kun mittasin, olivat lämmöt alle 37 asteen. Ajattelimme tietenkin, että synnytys käynnistyisi sen perus 12h kuluttua tästä ja aloimme odottamaan. Kasvattajan (myöhemmin mainittuna Kate) kanssa onneksi saimme edes jonkun verran nukuttua perjantain ja lauantain välisenä yönä. Aamulla mitatessa lämmät olivat edelleen alhaalla, eivätkä ne sieltä tuntuneet nousevan. Lauantaina teimmekin töitä ja opiskeluhommia kumpainen, kun kerran Nelli antoi vielä synnytystä odottaa. Lauantai-iltakin meni leffoja ja tv:tä katsellessa ja nukkumaan mennessäkin vielä lämöt olivat alle 37 asteen.
Itse heräsin klo 2 jälkeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä jälleen kerran siihen, että Nelli petaili pitkin poikin ja oli todella rauhaton. Alkuun ajattelin sen olevan edelleen sitä samaa, mitä oli jatkunut jo n. 30h. Klo 3:n aikaan Nelli alkoi lopulta vaikuttaa jo siltä, että supistukset olivat alkaneet ja synnytys lähenisi. Heräilimme molemmat kunnolla Katen kanssa ja käytin Nellin vielä ulkona, se kun vaikuti olevan aika kärsivän oloinen. Sisällä Nelli jatkoi petäilua ja sanomalehtien ja lakanoiden repimistä pentulaatikossa. Siinä odotellessamme ehdimme jo puhua, että tässähän varmaan ehtisi jonkun leffankin katsoa ennen kuin ensimmäinen pentu syntyisi, mutta toisin kävi...
Ensimmäinen pentu putkahti maailmaan n. 2 minuuttia leffapuheiden jälkeen. Nelli alkoi hoitaa pentua ihan oikeaoppisesti ihan alusta asti ja se jos mikä oli hienoa seurattavaa. Kyllä luonto vaan hoitaa tehtävänsä! Ensimmäinen pentu siis syntyi klo 4.18 ja oli uros. Tämän pennun tunnistamme päässä olevasta täplästä. Nelli piti tiuhaa synnytystahtia yllä ja klo 4.29 syntyi toinen pentu, tällä kertaa tyttö. Tlläkin tytöllä oli veljensä tapaan valkoinen täplä otsassa. Pennut siis oli edelleen helppo erottaa toisistaan. Kolmas pentu syntyi vieläkin nopeammin edellisen jälkeen, nimittäin klo 4.36 ja oli myöskin tyttö. Tällä tytöllä ei merkkejä ollut päässä, mutta muualta löytyi vähän valkoista. Tämä neiti oli kovin liikkuvaista sorttia, sillä heti sikiöpussista päästyään lähti vaeltelemaan. :) Neljäs pentukin syntyi todella nopeasti ja tuolloin kello näytti 4.45. Tämä tyttöpentu oli kuitenkin valitettavasti kuollut jo syntyessään.
Neljännen pennun jälkeen Nellillä oli vielä vähän supistuksia, mutta aika pian ne loppuivat. Meille jäi kuitenkin tunne, että masussa voisi vielä olla pentu tai useampi ja käsin tunnustelemallakin siellä ainakin yksi pentu saattoi olla havaittavissa. Päätimme odottaa parisen tuntia, minkä jälkeen soittaisimme eläinlääkärin päivystykseen. Tuo pari tuntia meni Nelliä ja jo syntyneitä pentuja seuraillessa ja odotellessa. Supistuksia Nellillä ei enää tullut ja se hoivasi pentujaan todella hyvin! Odottelun lomassa soitin myös siskolleni, jos hän tulisi meille avuksi, mikäli nyt joutuisimme päivystykseen lähtemään. Siskoni saapuikin alle tunnissa ja klo 7 jälkeen lähdimmekin päivystykseen sinne soitettuamme. Siskoni ajoi, minä pidin Nellin mukana ja Kate huolehti jo syntyneistä pennuista, jotka meidän käskettiin ottaa mukaan. Onneksi matka ei ollut pitkä :)
Päivystyksessä Nelli pääsi melko pian röntgeniin ja siellä näkyi kuin näkyikin yksi pentu, emme siis olleet aistineet väärin. Pieni huoli pennusta kuitenkin oli, sillä itse ainakin ajattelin, että liekö se on elossa, kun ei ole uloskaan tullut. Röntgenistä veimme Nellin ultrattavaksi ja siellä eläinlääkäri tutki Nelliä melko pitkäänkin. Useasti hän sai sydämen näkyviin, muttei kuitenkaan nähnyt pennun sydämen sykettä millään kerralla. Saimme kuulla tämänkin pennun olevan kuollut ja tämän vuoksi Nellille annettaisiin oksitosiinipiikki eikä pentua otettaisi ulos keisarileikkauksella, mikä olisi ollut vaihtoehto, jos pennun syke olisi löytynyt. Ennen oksitosiinia Nellille annettiin tiputuksessa kalciumia ja jotain ravinteita varmuuden vuoksi ja samalla se sai hetken aikaa hoitaakseen jo syntyneitä pentujaan.
Oksitosiinipiikin jälkeen ei mennyt kuin pari minuuttia ja viideskin pentu syntyi. Eläinlääkäri tuli ottamaan tuon pennun pois Nelliltä, jottei Nelli söisi pentua. Eläinlääkärin pidellessä pientä pentua käsissään roskiksen yllä ja odottaessa saksia, jotta jälkeiset saataisiin leikattua pois, tuo pieni pentu yhtäkkiä avasi suunsa ja alkoi hengittää. Itse seisoin vieressä ja näin tuon myös ja samalla eläinlääkärikin huudahti kovaan ääneen "Tää elääkin!". Ihan mahtava uutinen ja kyllä siinä oli ilo korkealla ja kyyneleet herkässä, kun pikkuinen urospentu sittenkin oli elossa ja annettiin Nellin hoivattavaksi. Ihan mahtavaa!
Viimeinen pentu siis syntyi hieman ennen yhdeksää ja oli uros. Tuo uros olikin pentueen pienin, mutta ei se mitään haittaa. Nyt Nellillä on siis hoivattavanaan neljä hienoa ja hyvinvoivaa pentua, joille kaikille ruoka ja uni maittavat. Nelli hoitaa pentujaan todella hienosti ja on niistä melkoisen ylpeä, kuten ehkä kuvistakin näkyy. Ensimmäiset päivät Nelli oli lähes koko ajan pentujensa luona pentulaatikossa, mutta nyt Nelli ei enää turhia tunnu stressaavan, vaan saattaa välillä poistuakin pentulaatikosta esimerkiksi sohvalle makoilemaan. Mikäli pentulaatikosta kuuluu vinkumista, joka vaatii toimia, menee Nelli hoitamaan pentuja. :) Hieno mamma!
Koska kuvien lisääminen tänne tuottaa näköjään suuria vaikeuksia niin teen sen lähipäivinä. Kasvattajan kotisivuilta (Megwe'g-linkki tuolla oikealla) löytyy kuvia päivän vanhoista pennuista :)
