Viime viikon torstaina ja eilen oltiin siis treenailemassa parin muun Nellin sisaruksen kanssa. Alussa treenataan yleensä jotain Tokoon liittyvää, jotta saadaan koiriinkin vähän kontaktia, kun yleensähän ekana kiinnostavinta on ne sisarukset, jotka siinä lähellä pyörii. Tokoa treenatessa olenkin nyt huomannut sellaisen positiivisen asian, että meillä ei ennen alokasluokan kisoja ole pahemmin treenattavaa, ainakaan liikkeissä yksinään. Joitain liikkeitä pitää vielä hiukan hioa, jotta lopputulos olisi hyvä, mutta eniten treenaamista taitaa olla siinä liikkeiden ketjuttamisessa ilman, että palkkaan koiraa välissä. Luotto siihen, että kevään aikana debytoimme kisoissa, on kova, kunhan tuo oma uskallus antaa myöden ja varaan sen paikan johonkin kisoihin... :) Ehkä voitaisiin taas leutoina sunnuntai-iltoina alkaa käymään Tuusulan suunnalla Tokotreeneissä, jotta edistyminen olisi varmaa. Pakkasella treenaaminen ulkona ei niinkään houkuttele sormien jäätymisvaaran vuoksi...
Torstaitreeneissä ollaan treenattu ihan alkeita, eli mm. dummylla sen pitämistä ja kantamista, perus noutoja ja muistinoutoja (sanasto ei ehkä ole ihan oikeaa, mutta asiasta jotain tietävät ehkä ymmärtää). Tuo dummyn noutaminen ei olekaan ongelma, vaan suurin ongelma on kohdattu dummyn suussa pitämisessä, edes niin kauan, että saan käten koiran kuonon alle. Tarkoituksenahan olisi, että Nelli luovuttaisi dummyn minulle vasta Kiitos-sanan jälkeen. Tätä treenaillaankin kotona kaikenlaisilla esineillä ja vihdoin tänään tuli edistystä! Nyt ollaan siis päästy jo pariin sekuntiin lelun kanssa. Vielä on pitkä matka tavoitteeseen, mutta alkuhan se on tämäkin ;)
Etsijäkoiratreenipuolella treenaaminen jatkuu vanhaan tapaansa ja se on yhtä mukavaa kuin ennenkin! Viime sunnuntain treeneissä tosin meidät laitettiin ihan kaksin matkaan etsimään maalikoirana ollutta Jedi-tolleria. Jälki oli n. 1 km pitkä ja maalikoira löytyikin lopulta. Itseäni vähän jännitti tuo, kun perinteistä seuraajaa ei jäljellä ollut. Itseäni jännitti lähinnä se, jos matkalle sattuu jotain odottamatonta, ja niinhän sinne sattuikin. Jälki lähti huoltoaseman pihasta ja kuljimme alikulkutunnelin läpåi, minkä jälkeen siihen tien varteen pysähtyi auto ja autosta nousi mies ihmettelemään tolleria, kun kotona kuulemma kaksi samanlaista. Siinä vaiheessa ehdin vain miehelle todeta, että kiva juttu, mutta meillä on treenit kesken. Mies otti pari askelta taaksepäin eikä enää sanonutkaan mitään. Jatkoimme matkaa, mutta Nelli oli jo vähän hämillään ja siinä menikin monta sataa metriä jälkeä niin, että välillä seistiin pitkäkin tovi ilman etenemistä. Matkaan kuitenkin päästiin taas tuokion kuluttua. Jäljen lopussa haastetta toi vielä moottoritien ylitys kävelysiltaa pitkin, mutta tämäkin haaste meni kuin leikiten ja maalikoira löytyi moottoritien toiselta puolelta metsäpolulta. Tuntuukin, että Nelli on kaksissa viimeisimmissä treeneissä keskellä jälkeä vain haahuillut, mutta silti lopputulos on ollut kuitenkin molemmilla jäljillä ihan hyvä :) Seuraavissa treeneissä tehdäänkin sitten jotain todella häiriötöntä ja helppoa jälkeä, mielellään seuraajan kanssa, jotta saadaan nuo haahuilut pois!
Nyt jäämmekin jännittämään, mihin suuntaan elohopea lämpömittarissa liikkuu, sillä sunnuntaisten etsijätreenien pakkasraja on -10'C. Toivotaan, ettei pakkasta olisi kamalasti, jotta päästään treenaamaan edes jompana kumpana päivänä, sunnuntaina tai maanantaina, sillä molempiin treeneihin on ilmoittauduttu!
Vielä lopuksi ajattelin koota tämän koirakon tavoitteita ja suunnitelmia vuodelle 2011:
- TOKO-kisoihin osallistuminen ja toivottavasti etenemislupa avoimeen luokkaan ainakin
- Agilityn aloittaminen ja siinä edistyminen
- Noutajien taipumuskokeiden läpäisy, NOU1-tulos
- Etsijäkoiraliiton jatkokurssin suorittaminen
- Tollerileiri kesäkuussa
- Osallistuminen suunnitteilla melko moneen näyttelyyn, ensimmäiset kaksi huhtikuussa. Toivottavaa olisi koiran kehitys huomioden saada ensimmäinen ERI-arvostelu, ja toivottavasti enemmänkin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti