Loppukevät 2011
Huhti-toukokuussa aloitimme Nellin kanssa 8 tai 10 kerran agilityn alkeiskurssin Keravan Agility Teamissa. Kouluttajat olivat oikein mukavia ja osaavia, ja etenemistä pystyi havaitsemaan ilmeisesti jo alkeiskurssin aikana. Laji oli todella kovasti Nellin mieleen jo heti alusta alkaen, mikä motivoi myös itseäni hurjasti treenaamaan ja kurssilla oli kiva käydä. Myös kurssin treeniporukka oli mainiota, ja mukavaa oli seurata myös muiden etenemistä ja sitä miten hyvin kaikki koirat oppivat. Nelli piti alussa melkoista meteliä kentän laidalla häkissään, mutta alkeiskurssin myötä alkoi hiljetä ja alkoi ymmärtää, että oma vuoro tulee sitten joskus...
Etsijäkoira touhuissa etenimme loppukeväästä ja kesällä tasaiseen tahtiin, tehden välillä helpompia ja välillä haastavampia jälkiä. Etsijäkoiratoiminta on hyvää vastapainoa kaikelle muulle treenaamiselle, sillä siinä koira saa toimia aikalailla omaa harkintakykyään ja vaistoja käyttäen.
Kesä 2011
Kesä alkoi meillä oikeastaan kunnolla vasta kesäkuussa allekirjoittaneen insinöörityön valmistuttua. Heti kesän alkuun oli edessä tietenkin edellisen vuoden tapaan Tollerileiri Himoksella: yli 300 tolleria samassa paikassa treenailemassa erilaisia lajeja. Me olimme jo toista vuotta putkeen etsijäkoiraryhmässä, ja nelli sai mielenkiintoisia jälkiä suoritettavakseen. Ensimmäinen jälki oli lyhyt, mutta haastava, sillä jälken alku oli Himoksen hiekkakentällä, jonka läpi koiria tuli ja meni koko ajan ja hajuja oli varmasti maastossa PALJON. Nelli suoriutui kuitenkin jäljestä hienosti, ja ohjaaja ja kouluttaja molemmat olivat neidistä tosella ylpeitä! Toinen jälki olikin seuraavana päivänä huomattavasti helpompi metsäjälki, jossa oli kutienkin useamman koiran hajua, mutta siitäkin Nelli suoriutui mallikkaasti. Vuoden 2012 Tollerileirillä taidamme kuitenkin kokeilla jotakin muuta lajia, ehkä taipparipuolta, vepeä tai agilitya :)
Kesäkuun lopulla oli aika kääntää uusi lehti elämänkirjassa tai oikeastaan taisi siinä vaihtua koko kirja, niin monta muutosta tuli kyllä. Allekirjoittanut valmistui opiskeluistaan ja suuntasi katseensa kohti työuraa ja tulevaisuutta... niin ja kohti uutta asuntoa. Muutto uuteen kämppään tapahtuikin ihan kesäkuun loppupuoliskolla, ja hyvinhän uuteen paikkaan totuttiin. Lähistöllä on mainiot lenkkimaastot, vaikkakin läheiseen suureen metsään ei kesällä uskaltanut mennäkään monien kyykäärmehavaintojen ja kohtaamisten vuoksi, joita naapureilta kuuli. Nelli jokatapauksessa ainakin naapureiden mukaan alkoi tottua uuteen asuntoon ja ympäristöön nopeasti, sillä meiltä ei kuulemani mukaan kuulu ääniä kuin ainoastaan postin kolahtaessa luukusta. Hyvä näin! Naapurustossa Nelli kerää paljon huomiota, ja onpahan saanut myös erittäin positiivisia kokemuksia rauhallisemmista lapisistakin. :)
Juhannuksen jälkeen meillä alkoi päälle kuukauden mittainen tauko agilitysta alkeiskurssin loputtua. Tauon aikana kävimme itsenäisesti treenaamassa jonkun kerran, mutta heinäkuussa alkeisjatkokurssin alettua tajusinkin tauon tehneen oikein hyvää. Vauhtia oli tullut lisää koiralle ja ainakin keppien suoritus oli parantunut huimasti. Oli tainnut tauon aikana koiran pää tehdä töitä agilitynkin suhteen, vaikka muuten olikin kesäloma otettu levon kannalta. Alkeisjatkokurssilla esteiden suorituksessa ja ohjauksissa edettiin huimasti, paljon opittiin, mutta paljon jäi vielä opittavaksi! Kontaktien opetuksen aloitimme alusta, mikä olikin hyvä asia, sillä toinen kouluttajistamme pisti meidän kunnon kontaktinopetushommiin. Kotiläksyjä sateli eikä seuraavalle tunnille viitsinyt mennä treenaamatta, joten edistystä tapahtui joka viikko! Nellin juoksut kuitenkin elokuussa katkaisivat treeniputkemme, mutta kolmen viikon aikana treenasimme kotona juuri noita kontakteja, ja onnistuimme etenemään...
 |
| Kesällä Nelli pääsi vanhempieni mukaan Virroille patikoimaan... Pitkät metsäpatikoinnit ja vettäkään ei mukana tarvinnut kantaa kun koira joi mielummin suolta ja puroista vetensä. |
 |
| Suhteellisen hyvässä karvassakin neiti oli tuolla reissulla. |
Muuten kesä menikin meillä aika normaaliin tapaan. Nelli nautti uimisesta täysin rinnoin sekä merellä että joessa. Se ilo, joka koirasta näkyy sen saadessa tehdä jotain, josta tykkää, on mahtavaa! Ja varsinkin, kun koira nauttii oikeastaan kaikesta, mitä se saa tehdä joko itsekseen tai jonkun kanssa!
 |
| Veneestä on huiipukiva haukata aaltoja, ja niitähän meressä riittää! |
 |
| ...ja kun kukaan ei leiki kokoajan, niin samaa aktiviteettia voi jatkaa itsenäisesti myös saaren rantakallioilla. |
 |
| Ystävän luona mökillä oli hauskaa loikkia veteen laiturilta. Siinä vierähti sekä ihmisillä että koiralla nopsasti 4 tuntia uiden! |
Syksy 2011
Loppukeväästä/alkusyksystä Nelli kävi pyörähtämässä kahdesti näyttelykehässä. Ensin Vantaalla muistaakseni ensimmäistä kertaa nuorten luokassa, ollen luokkansa kolmas. Arvostelussa mainittiin, ettei ole parhaimmassa karvassa, vaikka omasta mielestäni koira oli juuri melkeinpä siinä parhaassa karvassaan. Kaksi viikkoa tämän näyttelyn jälkeen Nelli oli kasvattajansa mukana Savitaipaleella näyttelyssä, jälleen nuortenluokassa, pärjäten paljo paremmin kuin edellisessä näyttelyssä. Tuloksena tästä Savitaipaleen näyttelystä oli NUK1 ERI SA PN3 VASERT, eli luokkansa paras saaden SA:n ja päästen kilpailemaan paras narttu tittelistä. Nelli oli siis naruista 3. paras ja sai jopa VARASERTin. Tämä Savitaipaleen näyttely oli siis tähänastisista näyttelyuran aikana paras! Onneksi koira on oppinut ilmeisesti tarpeeksi hyvin nuo näyttelytoiminnot, sillä oli toiminut kuulemma erittäin hyvin myös kasvattajan esittämänä.
Syksyllä saimme treenipaikan Keravan Agility Teamin hallipaikoista talvikaudeksi. Pääsimme treenaamaan kisatavoitteellisten ryhmään, johon kuuluu 7 koirakkoa. Treenit pidetään Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa, eli treenimatkaa kertyy mukavasti työpäivän päälle, mutta onneksi matkaseuraa löytyy. Kisatavoitteellisten ryhmässä aloitti nimittäin myös alkeis- ja alkeisjatkokurssilta tuttu rottweiler-narttu ohjaajineen. Matka Hyvinkäälle taittuu siis kimppakyydein. Treenatessa on ollut hauska huomata, kuinka tuostakin treeniporukasta on muodostunut hyvän ja kannustavan ilmapiirin omaava ryhmä, josas muiden koirakoiden suorituksia ja edistymistä on ilo seurata. Syyskaudella kävimme läpi ohjauskuvioita (miten ne kaikki voi muka joskus oppia?) ja lisäksi koirien esteiden suorittamista hiottiin ja kehitettiin. Ohjaajana olen nyt huomannut oikein kunnolla sen, kuinka paljon itsellä on opittavaa, koira kun oppii todella nopeasti! Tästä ei ole suunta kuin ylöspäin, paljon on tekemistä, mutta haasteet on tehty voitettaviksi! ;) Jatkossa olisi tarkoitus päivittää blogia useammin ja käydä agilitytreenejäkin läpi perusteellisemmin...
Talvi 2011
Talvemme on jatkunut agilitya treenaillen ja siinä sivussa myös etsijökoiratreeneissä pyörien. Tosin etsijätreenit eivät ole säännöllisiä, mutta on niitäkin tullut alkutalven aikana käytyä :) Mukavaa on ollut treenailla. Joulun aikaan pidimme kuitenkin kolmen viikon treenitauon, ja vasta 2.1. olimme itsenäisesti treenaamassa Ojangon uudella Vuokkoset-areenalla.
Yksi iso asiahan meinasi alkutalvesta unohtua: Nelli täytti 11.11. 2 vuotta ja taas oli synttärikakkuna melkoisen tuhti annos maksalaatikkoa, nakkeja ja kuorrutteena vähän raejuustoa. Ensimmäistä kertaa elämässään tuo nuori noutaja ei meinannut jaksaa edes syödä kaikkea, alla kuva-aineistoa. Lahjojakin neiti sai synttäripävänään, mm. vinkuvan siilin ja vinkuvan pallon. Pallo tosin lakkasi vinkumasta ensimmäisen 5 minuutin jälkeen, tuttuun tyyliin...
 |
| Megwe'g Clorian "Nelli" 2 vuotta |
 |
| Kakku oli niiiin hyvää... |
 |
| ...ettei sitä meinannut jaksaa syödä. Vielä viimeiset muruset naamaan ja lahjojen kimppuun! |
 |
| Nelli ja hienot lahjat. |
Joulunakin lahjoja tuli koiralle aikas monta, mutta osa niistä olikin enemmän hyödyllisiä omistajan kannalta, kuten matkajuomakuppi (vie vähemmän tilaa), taitettava tuoli näyttelyreissuille ja toki Nelli sai monenmonta uutta lelua sisaruksiltani sekä tietenkin herkkuja :) Yllätyslahjana oli siskoltani saatu herkkupaketti, joka oli tullut postissa eräältä koiranherkkuvalmistajalta siskon ostettua pilaantuneita possunkorvia. Hyvityksenä meille tulikin sitten niin kalkkunankaulaa kuin härkätikkuakin, nams.
 |
| Joululahjoja koirallekin! |
Vuosi 2012 ja tulevaisuus
Seuraavassa kirjoituksessani voisin käydä läpi alkuvuoden treenailuja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Paljon on mietittynä treenien ja kisaamisen suhteen, siitä lisää piakkoin! Mukavaa alkanutta vuotta 2012 kaikille!
Terkuin, Maiju ja Nelli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti